Hyvää alkavaa kouluvuotta kaikille opettajille, "maailman tärkeintä tehtävää" tekeville!*

Minulla oli ilo jutella hetki puhelimessa professori emerita Pirkko Anttilan kanssa vähän ennen kevätlukukauden päättymistä. Keskustelussamme ilmeni meidän molempien tuntema harmistus siitä, miten termejä osaaminen, osaaja, taito käytetään nykyisin mediassa. Pirkko ehdotti silloin, että ottaisin asian esille jossain blogiartikkelissani. Minusta se oli hyvä idea syyskauden aloittamiseksi ja sitä olen nyt toteuttamassa.  Onhan äärimmäisen tärkeää, että käsitteistä, joita kekustelussa käytetään, on kaikilla osapuolilla yhteinen ymmärrys. Aiemmin olen pohtinut osaamista ja taitoa mm. artikkelisani "Osaamista esimässä. Tutkimusretki taidon olemukseen ja osaajaki kasvamiseen". (Aikuiskasvatus 2/2000, 119-126.)

Disinformaatiota mediassa

Osaaja on arkikielen mukaan jonkun taidon haltija. Hänen taitonsa tulee esiin hänen työnsä ja tekemisensä laatuna.Osaaja on siis henkilö, joka osaa tehdä jotain laadukkaasti.  Laatu taas on Platonin mukaan hyvän idean ilmenemistä maailmassa (Kojonkoski-Rännäli2009, 67-71).

Kuulostaa aika erikoiselta ja huolestuttavaltakin, kun saa lukea lehdestä seuraavanlaista tekstiä: "Tärkeimpiä taitoja työelämässä on kova asenne oppia uutta ja saada asioita aikaan." Näin sanoi Laura Kukkosen haastattelema konsulttitalo Accenturen Suomen toimitusjohtaja Tuomas Nyström  Helsingin Sanomissa (6.5.2023 A 30).

Jokainen on varmaan nähnyt tämäntapaisia ilmaisuja mediassa usein. Yleensä niistä ei käy selvästi ilmi, mitä taitoja oikeastraan tarkoitetaan – "kova asenne" ei ole taito ollenkaan, lähinnä se on persoonallisuuden piirre tai henkilön arvoista kertova tapa asennoitua asioihin. Joka tapauksessa tällainen hulvattoman huoleton käsitteiden käyttö on omiaan hämärtämään ymmärrystä asioista. Yksi käsityönopettajien tärkeä tehtävä onkin pyrkiä opetuksessaan lisäämään taidon käsitteen ymmärtämistä tässä disinformaation ajassa.

* Maailman tärkein tehtävä. Esseitä kavatuksesta, vastuusta ja toivosta. 2022. Tervasmäki, Tuomas, Jokisaari, Olli-Jukka,  Jurvakainen, Katri, Kallio, Johanna, Pulkki, Jani, Takkinen, Pasi, Tammenoksa, Arto, Varpanen, Jan (toim.). n&n.

Sumentunutta koulukeskustelua

Huoli käsitteiden hulvattoman huolettomasta käytöstä lisääntyy, kun joudumme toteamaan sen levinneen myös niin sanottuun koulukeskusteluun, siis asiantuntijatasolle.

"Koulutuksen puheavaruus on ´oppimistunut` ja ´osaamistunut´, sanovat kasvatustieteen professori Hannu L.T. Heikkinen ja koulutussosiologian ja -politiikan professori emeriitus Hannu Simola Helsingin Sanomissa (20.5.2023 A 5). Koulutus nähdään yhä enemmän talouden alajärjestelmänä ja oppiminen investointina eli tapana tuottaa lisäarvoa pääomalle. Huolestuttavaa tässä on se, että silloin koulutuksen muut tärkeät päämäärät, kuten demokratia, oikeudenmukaisuus ja laaja-alainen sivistys jäävät taka-alalle. Koulutus kaupallistuu ja muuttuu ihmisen kasvun ja kehityksen prosessista tuotteeksi, jota voidaan  ostaa ja myydä. Mutta mistä tämä muodikas puhe on peräisin?

Koulutuksen perimmäinen tarkoitus

Käsitettä osaaminen ei ole alun perin käytetty koulutuksen piirissä. Se on lähtöisin talousjärjestö OECD:n ja Euroopan unionin talouspuheesta. Siellä osaaminen eli kompetenssit ovat tuotantotekijöitä. Heikkinen ja Simola varoittavat antamasta koulutuksen momimutkaista järjestelmää talousjärjestelmästä kotoisin olevan kilpailuajattelun ohjattavaksi.

Koulutuksen perimmäinen, konstitutiivinen, tarkoitus ei ole taloudellinen voitto eikä pisa-testauksen ykkössija, vaikka ne sen regulatiivisia tarkoituksia voivatkin olla.* Koulutuksen perimmäinen, kontitutiivinen, tarkoitus on Suomessa lasten ja nuorten mahdollisuus elää hyvä elämä elämisen arvoisessa maailmassa.

Lähteet

  • Heikkinen, Hannu, L.T., Simola, Hannu. 2023. "Opimis- ja oamispuhe sumentaa koulukeskustelua." HS 20.5.2023 A 5.
  • Kojonkoski-Rännäli, S. 2000. "Osaamista esimässä. Tutkimusretki taidon olemukseen ja osaajaki kasvamiseen".
  • Aikuiskasvatus 2/2000, 119-126.
  • Kojonkoski-Rännäli, S.2009. Laadun käsite ja laatutietoisuuden kehittyminen käsityössä. Teoksssa Mika Metsärinne (toim.) Käsityökasvatus tietenalana 20 v. Sloyd Education 20 Years as Dicipline. Techne series. Research in Sloyd Education and Crafts Science A: 15/2009. NordFo, 64-78.
  • Kukonen, Laura. 2023. "Tekoäly muuttaa asiakaspalvelua". HS 6.5.2023 A 30-31.
  • Pihlström, Sami. 2020. Miksi oikestaan teemme niitä sioita, joita teemme? : Huomioita käytäntöjemme konstitutiivisista ja regulatiivisista pyrkimyksistä. Tiedepolitiikka 1/2020, 53-58.

*Tekemisemme konstitutiivisista ja regulatiivisista pyrkimyksistä ks tarkemmin Pihlström, Sami. Tiedepolitiikka 1/2020, 53-58.

Tästä Pihlströmin teoriasta myös blogiartikelissani "Miksi tehdään oven avaamisen apuvälineitä niin kuin niitä tehdään?" punomo.fi 6.8.2020.

Olen tukeutunut Philströmin teoriaan myös blogiartikkelissani "Tulevaisuuden tutkimisen ja sen tekemisen ristiriitaisia pyrkimyksiä." tulevaisuusblogi.fi (28.10.2021).