Sain juuri sähköpostiini digitaalisen version uudesta Tekstiiliopettaja-lehdestä. Siellä, sivulla kuusi (6), on Tekstiiliopettajaliiton lausunto lukiodiplomin kehittämisestä. Siitä lämmin kiitos liitollemme!

Olen surullisena seurannut kouluhallintomme suunnitelmia lukiodiplomin kehittämisestä ja jännittyneenä odottanut, eikö kukaan tartu tähän? Eikö kukaan kritisoi? Eikö jo vuosikymmeniä jatkunut käsityön tutkimus ja sen tulokset ikinä kantaudu päättäjien korviin, vaikka Suomessa olemme moderneja, osaavia ja sivistyneitä ja myös käsityön tutkimuksessa ja opetuksessa hyvin edistyksellisiä? Tämä Tekstiiliopettajaliiton lausunto tuntuu minusta taivaan lahjalta, se olisi päättäjien syytä ottaa vakavasti.

Sitä paitsi kaikkia käsityönopettajia on tänä päivänä syytä onnitella.

Pieniä uutisia suurista asioista

Jan Varpasen artikkeli

Kasvatusfilosofian tutkija Jan Varpasen artikkeli Eskaping the dark Side of Technology via Subject-ness. Sustainable Technology Education and Holistic Craft ilmestyi tällä viikolla (Techne Series A: 28(2),2021, 25-30). Varpanen on tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa kasvatuksen ja kulttuurin tiedekunnassa. Tässä tutkimuksessaan hän asettaa itselleen kysymyksen, kuinka teknologiakasvatus voisi olla kasvatusta kestävyyteen tuottamistoiminnassamme?

Vastatakseen tähän kysymykseen Varpanen on tutustunut muun muassa Martin Heideggerin teorioihin. Tärkeänä suomalaisena lähteenä hänellä on ollut professori Veli-Matti Värrin teos Kasvatus ekokriisin aikakaudella (2018) ja myös suomalaiset käsityön ja käsityökasvatuksen tutkijat Marja-Leena Rönkkö Juli Aerilan kanssa tekemällään tutkimuksella Integrating literature with craft in a learning process with creative elements (2015) ja Sinikka Pölläsen tutkimus Contextualising craft: Pedagogical models for craft education (2009).

Pohdinnassaan Varpanen päätyy argumentoimaan, että teknologiakasvatus voisi olla kasvatusta kestävyyteen, jos kasvavalle teknologiakasvatuksen yhteydessä selviäisi, mikä itse asiassa on teknologian / tekniikan olemus (Heideggerin mukaan), ja tämän taas mahdollistaisi  kokonaisen käsityön prosessi opetusmenetelmänä. Kokonaisen käsityön mukanaolo teknologiakasvatuksessa siis tekisi teknologiakasvatuksesta kestävään tuottamistoimintaan johtavaa kasvatusta.

Tässä on nähdäkseni looginen ja selkeä perusta käsityön ja teknologian "yhteiselolle" ja niiden yhdessä kehittämiselle kasvatuksen ja koulutuksen puitteissa. Ja mikä tärkeintä, näin edistettäisiin suurten ekologisten ongelmiemme ratkaisua tulevaisuudessa

https://journals.oslomet.no/index.php/techneA/article/view/4285

Vuonna 1995 olen lanseerannut  kokonaisen käsityön käsitteen väitöstutkimuksessani. Myös minulla oli siinä tärkeänä lähteenä Martin Heideggerin filosofia. Tämä käsite on yksi työssäni esiin tulleista kuudesta käsityön käsitteen merkityssisällön elementeistä: "käsityön luonne kokonaisena ja olemisen sallivana tekemisenä" (SKR 1995, 67). Voitte arvata, miltä minusta tuntui, kun luin Varpasen artikkelia.

Ajassa liikkuvat ideat luovat yhteistyölle perustan

Joskus ajassa liikkuu ideoita kuin leijuen ilmassa. Moni oivaltaa saman asia samoihin aikoihin, ja moni sieppaa sen omaan ajatteluunsa. Tieteessä käy usein näin. Asiat ja ongelmat ikään kuin kehkeytyvät ajan hengessä, monessa mielessä samaan aikaan. Sitten ne putkahtavat esiin sieltä täältä, ovat yhtäkkiä kaikkien huulilla. Silloin on otollinen hetki muodostaa verkostoja, yhteisöjä, jotka erilaisista lähtökohdista samaa asiaa tai ongelmaa tarkastellen voivat päästä hedelmälliseen yhteistyöhön ja yhdessä ratkaista ongelmia, jotka yksinäiselle yrittäjälle olisivat ylivoimaisia.

Näyttää siltä, että juuri näin on käymässä kasvatuksen ja opetuksen alueella ihmisen erilaisten tekemisen tapojen suhteen. Tutkimuksessa se näkyy esimerkiksi eri oppiaineiden lähentymisenä ja pyrkimyksenä yhteistyöhön. Lukekaapa vaikka viimeisessä Kasvatus-lehdessä (1/21) oleva artikkeli Geometrinen hahmottaminen sosiaalisena, vuorovaikutteisena ja kehollisena toimintana (Teppo Jakonen – Tamas Peter Szabo – Kristof Fenyvesi. Kasvatus 1/21, 7 – 21). Tutustumisen arvoinen on myös Vol 14 Nr 2 (2021): Proceedings of BICCS 2021 – Biennial International Conference for the Craft Sciences. Speccial Issue / Form Akademisk – forskningstidsskrift for design og designdidaktikk.

Tuolla osoitteella saa esiin hämmästyttävän määrän artikkeleita, jotka koskevat käsin tekemistä ja teknologiaa yhdessä ja rinnakkain.

On onnittelujen aika!