Tänään vietetään valtakunnallista käsityöpäivää. Saan siitä hyvän (teko)syyn esitellä viimeaikaisia käsitöitäni täällä blogissani, vaikka vähän ujostelenkin. Mielelläänhän kaikki esittelevät kavereilleen aikaansaannoksiaan ja ottavat vastaan kommentteja, myös rakentavaa kritiikkiä, mistään ei juuri opi niin paljon kuin siitä.

Tämän neuletakin aloitin jo kesällä, mutta se valmistui vasta joulu alla. Juu, se on "kokonaista" käsityötä, ideasta alkaen omaa. Lanka on nimeltään Sedona, ohut sukkalanka, 80% villaa (Merino) ja 20% nailonia. Käytin puikkoja n:o 2,5.

Tein tuon neuleen tyttärelleni, ja yritin tietysti hänen mittojensa mukaan tekemiseni sovittaa. Mitat olivat kuitenkin hyvin summittaisia, koska ne välitettiin puhelimella, eikä hänellä ollut edes mittanauhaa. Suunnitelmieni teknisessä toteuttamisessa oli minulla siis melkoisia vaikeuksia. Eikä siitä sitten ihan sellaista tullut, kuin olin suunnitellut, mutta kohtuullinen kumminkin. Itsearviointini: 8+.


Eilen sain valmiiksi virkattua tämän huivin. Lanka on nimeltään Scheepjes Whirl, 60% puuvillaa, 40% akryyliä. Nyt huomaan, että olen valinnut materiaalit vain laadun, en ekologisuuden tai eettisyyden perusteella! Onneksi luin eilen juuri käyttäytymistaloustieteen tutkimuksista, joissa tällaista ei-rationaalista käytöstä ja sen syitä selvitetään. Kerron niistä ehkä joskus lisää.

Tämä huivi tai shaali ei sitten olekaan "kokonaista" käsityötä. Sen mallin lainasin netistä. Ohjeita en jaksanut kovin tarkasti lukea, joten teknisestä toteutuksesta tuli kyllä itsenäistä, ja se oli haastavaa. On nimittäin vierähtänyt melkoinen aika edellisestä virkkaustyöstäni, ja touch'i on ehtinyt vähän kadota. Jouduin tekemään malliinkin joitain sovelluksia omin päin. Mutta huivi tuntuu hyvältä harteilla ja sopii erinomaisesti mustan asun päälle. 7½ arvosanaksi.


Nyt on tekeillä työ, jota sanon kirjonnaksi, lankanappeja ja ristipistoja paljon käytetyllä, kaukoidässä tehdyllä naru-tabletilla. Se haluaa kuvata käsityökulttuuria muutoksessa. Tarkoitus on jopa osallistua sillä pieneen näyttelyyn ensi syksynä. Kuulun nimittäin hulvattoman hauskaan taiteilija-ryhmään nimeltä Pisto-Kas. Olemme pitäneet muutaman näyttelyn, viime kesänä mm. Brinkkalan ullakkogalleriassa täällä Turussa.

Mutta en vielä tiedä, ehkä teen tämän lankanappijutun tilalle jonkun toisen työn. Lankanappien tekeminen kun on niin vaikeaa! Sanotaan, että onni asuu käsityössä. Onko niin? Joka tapauksessa käsityö on kuin purjehtiminen: "Seilat snuu o määr, ei elämine olekkaan nii nuukka." (Hj. Nortamo)

Hyvää Käsityölauantaita kaikille!
Seija