Mehän olemme käytännön ihmisiä, me käsityö-ihmiset / me naiset / me koti-ihmiset.

Väärin, tai sitten ei. Luultavasti useimmat ihmiset ovat sekä teoreetikoita että käytännön toimijoita. Jotensakin varmaa on, että ei ole käytäntöä ilman teoriaa, ja että hyvälläkään teorialla ei tee mitään ilman kunnon käytäntöä. Asioiden ymmärtämiseen ja niiden kelvolliseen tekemiseen tarvitaan näitä molempia.

Käsityön tekemisessä teoria ja käytäntö ovat luontevasti molemmat mukana toistensa rinnalla, vuorotellen tai yhtaikaa. Ajattele nyt vaikka, että sinulla on idea tai ngelma, tehtävä tai ihmettelyn aihe jota pohdit: miksi tämä repsottaa? miksei vois olla näin eikä aina noin taikka jotenkin toisin? olisipa hienoa, kun vois tehdä tätä tällai ja sitä sillai! Aina kun hahmottelet tavoitteitasi ja suunnittelet tekemisiäsi on siinä kaikessa mukana teoriaa. Ja jos siitä syntyy jotakin konkreettista, on siinä tarvittu myös käytännön tietoa ja kokemusta, tekoja ja ratkaisuja. Miksi-kysymykset johtavat teoreettisiin pohdintoihin, miten-kysymykset palauttavat käytännön äärelle. Harvoin taitaa tulla käsityön tekijälle mieleen jakaa noihin kysymyksiin vastaamista jollekin toiselle. Itse me halutaan se kaikki tehdä. Semmoista se käsityö vaan on.

Minä olen käsityön tutkijana täysi teoreetikko, vaikka itse käsityö on monen mielestä täyttä käytäntöä. Miksi niin? No siksi kun haluan ymmärtää, mitä se käsityö oikeastaan perimmältään on, mitä se tässä maailmankaikkeudessa merkitsee.

Ymmärtämiseen tarvitaan "laajaa näkemystä", eli monien asioiden huomioon ottamista ja niiden monien asioiden yhteyksien näkemistä. Käsityössä, vaikka se onkin sekä käytäntöä että teoriaa, toimitaan usein melko pienissä ympyröissä, juuri tiettyjen ongelmien parissa juuri tietyssä paikallisessa tilanteessa. Itse ilmiön ymmärtämisessä tarvitaan synteesiä. Se on usean asian yhdistämistä toisiinsa siten että syntyy jotain, joka on kokonaisuutena jotain enemmän kuin osiensa summa. Syntyy uusi ymmärrys asiasta, sellainen kokonaisempi ja entistä ehjempi käsittäminen. Se voi syntyä vain hieman etäämmällä käytännöstä, ikäänkuin kauempaa katsoen. Joskus pohdinnan tulos voi vaikuttaa äkkiseltään aika turhalta rakennelmalta - että "mitä väliä". Joskus siitä voi valjeta jotain ihan uutta.

Kollegani Miia antoi hiljattain teoreettisesta pohdiskelusta niin kauniin kommentin: "Me kaikki kaivataan meta-ajattelua".♥