Koneella ei ole käsialaa
11.10.2016 - Kirjoittanut Kojonkoski-Rännäli Seija
Ihmiskäsien toiminta-alue on aika laaja. Tässä ne touhuavat silmieni edessä konkreettisessa todellisuudessa, ja jälkeä syntyy. Samalla ne muokkaavat aivojeni toimintaa yhä vikkelämmäksi ja monipuolisemmaksi. Vaikka itse asiassa, aivot ne ohjaavat käsieni toimintaa. Ja peliin puuttuu aina välillä myös sydän, siis tunteet. Eipä ole ihme, jos käsialani vaihtelee päivittäin, joskus jopa hetkittäin.
Neuleessa se näkyy ärsyttävänä epätasaisuutena. Käsityönopettajakoulutuksen alkutaipaleella sain opettajaltani hyvän neuvon: lankakerästä työhön juokseva lanka oli ohjattava vasemman käden etusormen päältä, keskisormen alta, nimettömän päältä ja pikkusormen alta kulkevaksi. Silloin oli helpompi pitää langan kiristys tasaisena työn edetessä. Se toimii minun kohdallani. Käsialani oli tuon opin saatuani paljon tasaisempaa kuin ennen. Mutta ei se ole ihan satavarma keino sekään.
Tässä se hyvin näkyy. Jostain syystä halusin neuloa tätä hihaa monena iltana peräkkäin, vaikka aikaa ja voimia riitti vain lyhyen tuokion ajaksi. Joskus olin kireällä mielellä, toisella kertaa kovin väsynyt tai sitten vain löysän välinpitämätön. Ei olis kannattanut tehdä niinä iltoina siitä yhtään silmukkaa!
En kuitenkaan purkanut sitä hihaa. Tuskin se olisi paljon parantunut toisellakaan kerralla, sillä sellainenhan minä olen, ailahtevainen olento. Siinä näkyy minun käsialani, joka kyllä voi kehittyä harjaannuksen myötä, mutta aina se jossain vaiheessa kuitenkin vilahtaa esiin taas. Jos ostan teollisesti valmistetun neuleen, se on todella kauniin tasainen pinnaltaan. Niin tietenkin, sillä koneella ei ole käsialaa.
Kun joku joskus kysyy, Oletko itse tehnyt tuon?, en oikeastaan tiedä, tarkoittaako hän sitä, että kotikutoisuus näkyy tekeleessä epätasaisuutena, vai että onpas persoonallinen neule, ihan sun näköinen.
Ja hyvä niin.
Mutta sen tiedän, että käsillä tekeminen kuuluu ihmisenä olemiseen, ja vain ihmisellä on käsiala.
Tiedän niin ikään sen, että kun pohdin näitä, se osoittaa että minulla on jossain määrin vapaa tahto. Minulla on mahdollisuus pukeutua myös tehdasvalmisteiseen neuleeseen. Kyseessä on valinta. Eikä valinta kohdistu ainoastaan tuohon konkreettiseen esineeseen, valitsen myös sen kokemuksen, miltä itse tekeminen ja valmiiksi saattaminen tuntuu. Samalla valitsen myös vastuullisuuden. Olen vastuussa siitä, että tekemäni esine on olemassa sekä esteettisine että myös kaikkine muine ympäristövaikutuksineen.
Katsot käsialaasi käsityössä ja tunnet itseäsi taas vähän paremmin. Kuinka tärkeää onkaan tehdä jotain käsillään!
Jaa
Kommentit (6)
In regard to me, one of the most comfortable ways to smoke weed is using a bong. Perhaps there are other convenient ways, but I have little experience in this. I adore provocative and unusual bongs, so I again chock-a-block my collection. If you want to swallow for twopence bongs, then I commend you to [url=https://moonthemes.com/4-finest-wordpress-read-through-far-more-plugins-%f0%9f%93%96-2022-cost-free-pro/#comment-905560]bongs[/url]
enunciate to this site. My mould secure was a colored cogitating beaker bong and it looks incredibly trendy in my room.
Hello! I know this is kinda off topic but
I'd figured I'd ask. Would you be interested in trading links or maybe guest authoring a blog article
or vice-versa? My blog addresses a lot of the same topics as
yours and I think we could greatly benefit from each other.
If you are interested feel free to shoot me an email.
I look forward to hearing from you! Superb blog by the way!
Here is my website :: https://coub.com/tags/dancing
Kiitos ihanasta tekstistä! Juuri näinhän se on, käsiala saa ja pitää näkyä eikä koneen tekemä ole läheskään yhtä arvokas (työn tekijälle) kuin käsin tehty. Yksi opiskelijani sanoi, että jos virhettä ei muuten meinaa tulla, niin hän tekee sen tahalteen. Sitten ainakin tunnistaa käsityön.
❤️
Hei Seija !
Todella mukavaa kuulla Sinusta.Olen kanssasi samaa mieltä käsillätekemisen tärkeydestä ja onnen tunteesta kun näkee kättensä työt valmiina.En ole koskaan ajatellut että vain ihmisellä on käsiala,mutta niinhän se on.Ihmettelen suuresti,miksi miltei kaikki luovuuteen perustuvat aineet koulussa, saavat väistyä ohjelmoinnin, matematiikan ja muiden reaaliaineiden tieltä.Aivan kuin käsillätekemisen yhteys aivojen kehityseen ei olisi yhtä tai jopa tärkeämpää kuin teoria-aineiden.Tartu sinä aiheeseen kun olet todellinen asiantuntija ja kirjoittamisenkin hallitset niin hyvin.Mukavaa käsityön ja kirjoottelun täyteistä syksyä Sinulle .t:eeva
Kiitos, Eeva, flamenco-kaverini!
Kaikkea kivaa sitä pitää keksiä ja uutta opiskella, kun on aikaa.
Toivon sinulle myös ihanaa syksyä ja hyviä hetkiä elämääsi!
Seija