-Tästä neulomisesta tulee ihanan mummomainen olo, varsinkin kun on vielä villapaita päällä

Oppilas1: Mitäköhän mun sukan neulomisesta tulee kun tää mallitilkkukaan ei meinaa onnistua?                                                 Oppilas2: Se menee tietysti tosi hyvin, koska sä teet siihen tilkkuun kaikki virheet. Sen takia se neulotaankin. Se on niinku virheidenkeräilylappu.

Kuva: alakoulussa teknistä työtä opiskelleiden tyttöjen ensimmäiset neulotut silmukat. Hienosti lähti liikkeelle!

-Mun työssä on joku sökerö. Ja viiden minuutin kuluttua kuuluu: Nyt täällä on sökerö2.

-Hei ope, tää lanka ei suostu menemään tästä silmukasta läpi. -No sit se heti meni kun sä tulit siihen kattomaan.

-Miten näin yksinkertaisessa lajissa voi tulla näin paljon virheitä?Päätä särkee!

-Mä luulen, että sulla ope olis ammattitaitoo tehdä tälle mun työlle jotain sellasta, että voisin jatkaa välitunnin jälkeen.

Oppilas toiselle: Sun varmaan kannattaa neuloo nurjaa aina sillon kun sun mielestä pitäis neuloo oikeeta ja sit toisinpäin.

-Oikea, oikea, väärä, väärä.... oikea, oikea, vasen, vasen.... oikea, oikea, nurja, nurja.....

-Sulla ope pitäis olla joku hälytysvalo päässä aina kun tuut neuvomaan. Ootko huomannu, että käyt aika usein tässä pöydässä? Sovitaanko et aina kun me laitetaan musiikki pois, joku meistä tarvii apua.

Viime lukuvuonna valmiit sukat jäivät esittelemättä blogissa. Osasta oli sentään otettu kuvat. Liitetään ne tähän nyt kun seuraavan vuoden sukkien neulominen alkaa.