VAATE HYÖTYKÄYTTÖÖN TAI JÄTTEEKSI
Lahjoitettujen vaatteiden lajittelua Iso-Britanniassa. Vaatteet myydään, kierrätetään tai kuljetetaan ulkomaille. Photo by Nualabugeye / flickr.com
Kun vaate ei enää sovi itselle, se on mahdollista kierrättää ja näin pidentää vaatteen elinkaarta. Ihanteena olisi, että jokainen valmistettu vaate käytettäisiin siiheksi, kunnes sen korjaaminen ei olisi enää kannattavaa. Sen jälkeen vaatetta voitaisiin vielä hyötykäyttää monin eri tavoin.
Tämänhetkinen todellisuus kuitenkin on, osa vaatteista käy toisinaan tarpeettomiksi käyttökelpoisinakin. On joitakin vaateliikkeitä, jotka ottavat takaisin käytettyjä vaatteita ja huolehtivat niiden kierrätyksestä. Lisäksi vaatteita voi kierrättää esimerkiksi lahjoittamalla tai myymällä niitä eteenpäin vaikkapa tuttaville, kierrätyskeskuksille tai muille kirpputorien asiakkaille. Kuitenkin täytyy muistaa, että osa kierrätykseenkin viedyistä vaatteista päätyy kaatopaikalle.
Osa kierrätykseen laitetuista vaatteeista on sellaisenaan käyttöön kelpaamatonta. Niitä voi itsekin uudistaa tai käyttää materiaalin uudestaan. Jonkin verran vanhoja vaatteita käytetään myös teollisuuspyyhkeinä vaikkapa autokorjaamoissa (tai omissa autotalleissa) tai teollisuus voi valmistaa niistä vaikka äänieristeitä tai öljynimeytysmattoja.
Käytetyistä vaatteista voidaan teollisesti tehdä myös uusien tekstiilituotteiden raaka-ainetta. Se voi tapahtua karstaamalla esim. revittyä neuulosta niin, että siitä tulee taas pelkkää kuitua. Sen jälkeen kuidusta voidaan vaikka kehrätä uutta lankaa. Tekokuituja voidaan uudelleenkäyttää myös erilaisten kemiallisten prosessien kautta. Toimiakseen kunnolla järjestelmä vaatisi kuitenkin nykyistä toimivampaa vaatteiden lajittelujärjestelmää.
Pestyä kierrätyskuitua menossa sekoitukseen. Villajäte on peräisin mattoteollisuudesta, ja sitä tullaan käyttämään eristeenä. Photo by By siftnz (Sustainable Initiatives Fund Trust) / flickr.com
Kierrätysmahdollisuuksista huolimatta 1990-luvun lopulla Suomessa syntyi kotitalouksien tekstiilijätettä yli 45000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 9kg tekstiilijätettä per asukas - vuodessa. Tänä päivänä tekstiilijätettä kertyy noin 40 % enemmän, mikä tarkoittaa kunkin Suomen asukkaan vuosittaiseksi tekstiilijätemääräksi miltei 12kg. Vaatejätettä käsittelevässä uutisessa määrän oli arvioitu olevan jopa 17kg henkilöä kohden. Melko monta kassillista!
Jätehuoltoa ohjataan kuitenkin lainsäädännöllä niin, että tulevaisuudessa kaatopaikoille tullaan viemään vähemmän jätettä.
- Kaikki jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten puhdistamalla tai korjaamalla.
- Toissijaisesti jäte voidaan kierrättää.
- Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte tulee hyödyntää muulla tavoin, esimerkiksi materiaalina tai energiana polttolaitoksessa.
- Jos hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä (eli vietävä kaatopaikalle).
Tosin vuodesta 2016 voimaan tuleva jätelain mukaan vaatejätettä ei saisi enää viedä kaatopaikalle, vaan se tulisi hyödyntää muilla tavoin.
Näin voidaan ehkäistä jätteistä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi jätteen määrän vähentäminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, sillä vaatteiden kierrättäminen vähentää paitsi jätteen syntymistä, myös tarvetta uusista materiaaleista tehdyille tuotteille.
Jätteen käsittelyä - Photo by Sangudo / flickr.com
Linkkejä
Tehtävät
- Laske tekstissä kerrottujen laskelmien mukaan, kuinka paljon teidän perheenne tuottaa tekstiilijätettä vuosittain.
- Mitä perheessänne kierrätetään? Mitkä asiat päätyvät suoraan kaatopaikalle?
- Kuinka voisit vähentää jätteen päätymistä kaatopaikoille?
- Minkälaisia haittoja kaatopaikat aiheuttavat?
VAATE HYÖTYKÄYTTÖÖN TAI JÄTTEEKSI
Lahjoitettujen vaatteiden lajittelua Iso-Britanniassa. Vaatteet myydään, kierrätetään tai kuljetetaan ulkomaille. Photo by Nualabugeye / flickr.com
Kun vaate ei enää sovi itselle, se on mahdollista kierrättää ja näin pidentää vaatteen elinkaarta. Ihanteena olisi, että jokainen valmistettu vaate käytettäisiin siiheksi, kunnes sen korjaaminen ei olisi enää kannattavaa. Sen jälkeen vaatetta voitaisiin vielä hyötykäyttää monin eri tavoin.
Tämänhetkinen todellisuus kuitenkin on, osa vaatteista käy toisinaan tarpeettomiksi käyttökelpoisinakin. On joitakin vaateliikkeitä, jotka ottavat takaisin käytettyjä vaatteita ja huolehtivat niiden kierrätyksestä. Lisäksi vaatteita voi kierrättää esimerkiksi lahjoittamalla tai myymällä niitä eteenpäin vaikkapa tuttaville, kierrätyskeskuksille tai muille kirpputorien asiakkaille. Kuitenkin täytyy muistaa, että osa kierrätykseenkin viedyistä vaatteista päätyy kaatopaikalle.
Osa kierrätykseen laitetuista vaatteeista on sellaisenaan käyttöön kelpaamatonta. Niitä voi itsekin uudistaa tai käyttää materiaalin uudestaan. Jonkin verran vanhoja vaatteita käytetään myös teollisuuspyyhkeinä vaikkapa autokorjaamoissa (tai omissa autotalleissa) tai teollisuus voi valmistaa niistä vaikka äänieristeitä tai öljynimeytysmattoja.
Käytetyistä vaatteista voidaan teollisesti tehdä myös uusien tekstiilituotteiden raaka-ainetta. Se voi tapahtua karstaamalla esim. revittyä neuulosta niin, että siitä tulee taas pelkkää kuitua. Sen jälkeen kuidusta voidaan vaikka kehrätä uutta lankaa. Tekokuituja voidaan uudelleenkäyttää myös erilaisten kemiallisten prosessien kautta. Toimiakseen kunnolla järjestelmä vaatisi kuitenkin nykyistä toimivampaa vaatteiden lajittelujärjestelmää.
Pestyä kierrätyskuitua menossa sekoitukseen. Villajäte on peräisin mattoteollisuudesta, ja sitä tullaan käyttämään eristeenä. Photo by By siftnz (Sustainable Initiatives Fund Trust) / flickr.com
Kierrätysmahdollisuuksista huolimatta 1990-luvun lopulla Suomessa syntyi kotitalouksien tekstiilijätettä yli 45000 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 9kg tekstiilijätettä per asukas - vuodessa. Tänä päivänä tekstiilijätettä kertyy noin 40 % enemmän, mikä tarkoittaa kunkin Suomen asukkaan vuosittaiseksi tekstiilijätemääräksi miltei 12kg. Vaatejätettä käsittelevässä uutisessa määrän oli arvioitu olevan jopa 17kg henkilöä kohden. Melko monta kassillista!
Jätehuoltoa ohjataan kuitenkin lainsäädännöllä niin, että tulevaisuudessa kaatopaikoille tullaan viemään vähemmän jätettä.
- Kaikki jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten puhdistamalla tai korjaamalla.
- Toissijaisesti jäte voidaan kierrättää.
- Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte tulee hyödyntää muulla tavoin, esimerkiksi materiaalina tai energiana polttolaitoksessa.
- Jos hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä (eli vietävä kaatopaikalle).
Tosin vuodesta 2016 voimaan tuleva jätelain mukaan vaatejätettä ei saisi enää viedä kaatopaikalle, vaan se tulisi hyödyntää muilla tavoin.
Näin voidaan ehkäistä jätteistä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi jätteen määrän vähentäminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, sillä vaatteiden kierrättäminen vähentää paitsi jätteen syntymistä, myös tarvetta uusista materiaaleista tehdyille tuotteille.
Jätteen käsittelyä - Photo by Sangudo / flickr.com
Linkkejä
Tehtävät
- Laske tekstissä kerrottujen laskelmien mukaan, kuinka paljon teidän perheenne tuottaa tekstiilijätettä vuosittain.
- Mitä perheessänne kierrätetään? Mitkä asiat päätyvät suoraan kaatopaikalle?
- Kuinka voisit vähentää jätteen päätymistä kaatopaikoille?
- Minkälaisia haittoja kaatopaikat aiheuttavat?