Kirjoittajalta Ruokamo Satu

Omia huomioita cd-kudonnasta vanhusten kanssa

4.5.2016 - Kirjoittanut

 

20160422_134610

Työpajan antamat kokemukset cd-kudonnasta ovat olleet varsin myönteisiä. Cd-kudonta sopii hyvin vanhuksille. Cd-levy voi olla heille uutta, mutta neula on tuttu väline, joten työskentely sujuu helposti. Erilaisia lankoja kannattaa varata mahdollisimman paljon eri värejä, paksuuksia ja materiaaleja. Lopputuloksesta tulee sitä mielenkiintoisemman näköinen, mitä enemmän erilaisia lankoja on käytettävissä. Myös työskentely on mukavaa, kun voi tunnustella monenlaisia materiaaleja. Loimeen voi valita jotain kestävämpää lankaa, mutta kuteeksi soveltuu melkein mikä tahansa. Värien valinta omaan työhön oli vanhuksille vaikeaa, mutta siinä auttoi kun ohjaaja valitsi muutamia vaihtoehtoja, joista he sitten valitsivat. Työskentelyn edetessä värivalinnat ehkä hieman helpottuivat. Ohuet langat kannattaa käyttää kaksinkertaisena, jolloin pujotus on helpompaa ja työ etenee nopeammin. Jos työskentelyn aloittaminen tuntuu vaikealta, voi ohjaaja aloittaa työn. Silloin vanhuksen on helppo tarttua siihen ja jatkaa. Näin teimme tarvittaessa sekä loimen pujotuksen aloittamisessa että kutomisen aloittamisessa. Kudelangan pujottaminen neulansilmään voi myös olla vaikea vaihe varsinkin jos neula on pieni. Eli esimerkiksi ryijyneula voisi olla hyvä vaihtoehto, tavallinen kanavaneula saattaa taas olla liian pieni. Kutomisesta vanhukset nauttivat, kutominen eteni mukavan spiraalimaisesti, ei tarvinnut siirtyä kerrokselta toiselle. Cd-levy on jämäkkä joten siitä sai hyvän otteen. Tiivistettynä: anna vanhukselle aikaa yrittää ja tehdä valintoja, mutta auta tarvittaessa pulmakohdan yli.

Cd-kudonta kahdella värillä

2.5.2016 - Kirjoittanut

Jos perusohjeen mukainen kudonta tuntuu jo liian helpolta, voit kokeilla kudontaa kahdella värillä. Lopputulos on pysyraidallinen.

Kieputa loimilankoja PARILLINEN määrä. Kudo vuorotellen yksi kierros kummallakin värillä.

20160421_121430

Tässä mallityössä on toinen lanka ollut koko ajan valkoinen ja toinen lanka on vaihdettu työn puolessa välissä pinkistä liilaan.

20160421_125838

Taide- ja käsityötoiminnan myönteiset vaikutukset palvelukodeissa

20.4.2016 - Kirjoittanut

Tutkimuksia taide- ja käsityötoiminnan suotuisista vaikutuksista vanhusten keskuudessa on tehty jonkin verran, ja tulokset ovat lähes jokaisessa tutkimuksessa olleet kannustavia. Nk. aktiivinen ikääntyminen on viime vuosina rantautunut käsitteenä myös Suomeen, sen jo 50 vuotta sitten lyöneen läpi Amerikkalaisessa gerontologiassa. Aktiivisella ikääntymisellä tarkoitetaan ihmisen vanhetessa, hänen edelleen osallistuvan erilaisin tavoin yhteiskunnan toimintaan. Yksi tapa osallistua ja kokea yhteyttä palvelulaitoksen ulkopuoliseen maailmaan on taide- ja käsityötoiminta.

Taide- ja kulttuuritoiminta parantaa ikäihmisten fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia; se ei pelkästään tarjoa uutta sisältöä elämään esimerkiksi työvuosien päättyessä, vaan parantaa lisäksi ihmisen toimintakykyä ja fyysistä terveyttä. Vaikeiden psyykisten sairauksien kohdalla on huomattu taidetoiminnan aktivoivan potilasta, hänen toimintakyvyn selkeästi parantuvan, mutta myös käytöshäiriöiden vähentyvän. Jopa 25 % palvelutaloissa asuvista ikäihmisistä kokee itsensä yksinäiseksi, vaikka todellisuudessa vain 6 % heistä viettää päivänsä yksin. Epäkodikkuutta ja sitä kautta yksinäisyyden tunnetta lisäsivät asukkaiden mukaan palvelutaloissa niiden laitosmaisuus. Myös laitoksen sisäinen yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi tutkimusten mukaan taidetoiminnan kautta; niin ikäihmiset, kuin hoitajat kokivat keskinäisen vuorovaikutuksen parantuvan. Yhden tutkimuksen mukaan taidetoiminta saattoi jopa korvata toisen ihmisen ihon tai sanan kosketuksen tarvetta. Vuorovaikutuksen lisääntymisen myötä ikäihmiset kokivat myös palvelutalossa tapahtuvan hoidon myönteisempänä kuin ennen, ja heidän hoitomyönteisyys kasvoi. Hoitajat kokivat näkevänsä ikäihmiset uudessa valossa, jonka myötä hoitotyön menetelmät lisääntyivät ja näkökulmat laajenivat. He myös kokivat hoitotyön entistä tärkeämpänä ja arvokkaampana työnä. Kun vuorovaikutus ja hoitötyön laatu parani, kokivat ikäihmiset myös palvelutalon vähemmän laitosmaisena.

Taide- ja kulttuuritoiminta suomalaisissa hoivalaitoksissa kulkeen edelleen lapsenkengissä; onnistuneen taidetoiminnan edellytyksenä on ammattitaitoinen pedagogi, jolla on pedagogista sensitiivisyyttä ja taitoa ottaa huomioon opetettava yksilönä. Taide- ja kulttuuritoiminnan hyvien tulosten myötä voidaan kuitenkin todeta niiden olevan hyvin edullinen, mutta myös tehokas ratkaisu ikäihmisten ja palvelulaitosten ongelmiin. Toiminnan myötä muodostuu myös taloudellista säästöä, kun ikäihmisen toimintakyky ja hyvinvointi paranee.

Lähteet:

Engström, A. (2013). Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä. Pro Gradu -tutkielma. Gerontologia ja kansanterveys. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301141038

Liikanen, H-L. (2011). Ikääntyminen ja kulttuuri. Kohti seniorikulttuuria. Ikäin- stituutti. http://www.ikainstituutti.fi/binary/file/-/id/1/fid/333

Räsänen, R. (2013). Hyvää elämänlaatua taiteen ja kulttuurin keinoin – haaste hoivan ammattityölle ja johtamiselle ikääntyneitten palveluissa. Teoksessa

"Tahtoa, toimintaa ja teoriaa. Kulttuurinen vanhustyö nyt ja tulevaisuudessa". Leppisaari, K toim. Osaattori ja Lasipalatsin Mediakeskus Oy. http://uusi.osaattori.fi/media/filer_public/2013/11/25/tahtoa_toimintaa_osaattori.pdf

Vanhustyön henkilökuntaa

- Kirjoittanut

Vanhustyön parissa työskentelevien ihmisten ammattinimikkeiden kirjo on laaja, ja niinpä vanhus voi päivänsä aikana kohdata hyvinkin monen eri ammatin edustajia. Suuri määrä eri ihmisiä voi olla varsinkin muistisairaalle stressaavaa. Vanhustyössä hoidettavan näkökulmasta katsottuna hän tietenkin kohtaa yksilön, jolla on nimi ja kasvot, ei niinkään juuri tietyn ammattiryhmän edustajaa. Hoidettavan luottamusta ja turvallisuuden tunnetta edistää se että hänen ympärillään olisi tuttuja ihmisiä. Sen vuoksi vanhuksella voi olla omahoitaja, eli yhden vanhuksen asiat ovat yhden hoitajan vastuulla.

Vanhusten parissa työskentelee muun muassa seuraavien ammattien edustajia:

Fysioterapeutti (huolehtii liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä)

Hoitoapulainen , hoiva-avustaja (vanhuksen perustarpeista huolehtiminen: esimerkiksi ruokailussa ja peseytymisessä avustaminen)

Jalkaterapeutti (jalkaterapiapalvelut: ylläpitää liikkumis- ja toimintakykyä, hoitaa sairauksien aiheuttamia alaraajaongelmia)

Kädentaitojen ohjaaja

Lähihoitaja (toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen, perus- ja sairaanhoi-to)

Lääkäri (sairauksien tunnistaminen ja hoito)

Palveluohjaaja (hyvinvointia ja terveyttä edistävä neuvonta ja ohjaus, vanhustyön palveluista ja etuuksista tiedottaminen vanhukselle ja omaisille)

Sairaanhoitaja (hoitotyö, lääkehoito, tutkimuksien tekeminen)

Sosiaaliohjaaja, sosionomi (ohjaa vanhusta oikeiden palvelujen piiriin, suun-nittelee vanhukselle sopivan palvelukokonaisuuden)

Sairaalapastori (hengelliset asiat)

Sosiaalityöntekijä (auttaa arjen ongelma- ja kriisitilanteissa)

Taideterapeutti (korjaa, täydentää ja tukee psyykkistä ja sosiaalista toimintaky-kyä taideterapian keinoin)

Toimintaterapeutti (tukee vanhuksen päivittäistä elämää: arvioi päivittäisistä toiminnoista suoriutumista, antaa terapiaa, huolehtii apuvälineistä, neuvoo ja ohjaa myös omaisia)

Viriketyön ohjaaja

Lähteet:

Aejmelaeus, R., Kan, S., Katajisto, K-R. & Pohjola, L. (2007) Erikoistu vanhustyöhön. Osaamista hyvään arkeen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy

Lähdesmäki, L. & Vornanen, L. (2014). Vanhuksen parhaaksi. Hoitaja toimintakyvyn tukijana. Helsinki: Edita.

www.ammattinetti.fi

Ohje cd-kudontaan

- Kirjoittanut

20160411_151539

Tarvitset käytöstä poistetun cd-levyn, erilaisia jämälankoja (melkein mikä tahansa lanka käy), paksun tylppäkärkisen neulan, sakset ja teippiä.

 

20160411_152342

Leikkaa loimeksi noin 2,5 metriä pitkä lanka. Pujota langanpää cd-levyn reiästä ja solmi langanpäät yhteen nurjalle puolelle. (Huom. Kuviollinen puoli on tässä työssä nurja ja kiiltävä puoli oikea.) Kiinnitä solmu teipillä, jotta se ei pääse kiepahtamaan oikealle puolelle.

 

20160411_152522

Kieputa loimilankaa levyn ympärille pujottamalla lanka cd-levyn reiästä. Tämän vaiheen voi tehdä joko ilman neulaa tai neulan kanssa. Pujota yhteensä PARITON määrä loimilankoja, (esim. 15 - 19 kpl). Solmi lopuksi langanpää nurjalle aloituksen langanpäähän kiinni.

 

U

Valitse sitten haluamasi kudelanka ja leikkaa sitä n. 1 – 2 metriä. Tässä esimerkissä on käytetty lankaa kaksinkertaisena. Pujota kudelangan pää keskireiästä nurjalle ja solmi tai teippaa kiinni.

 

U

Aloita kutominen: pujota neula aina yhden langan yli, yhden ali, yhden yli ja yhden ali. Vedä kudelanka loimilankojen väliin. Kudetta ei tarvitse kiristää kovin tiukalle. Jatka kutomista pujottamalla aina yhden yli, yhden ali, kunnes kudelanka loppuu tai haluat vaihtaa väriä.

 

U

Värin vaihtaminen: Solmi uusi kudelanka vanhaan kiinni. Jatka kutomista vähän matkaa.

 

U

Työnnä neulan avulla kudelankojen päät valmiin kudoksen alle piiloon. Jatka sitten kutomista, vaihda kudelanka tarvittaessa. Jatka kutomista niin pitkälle, että cd-levy melkein kokonaan peittyy tai halutessasi voit jättää levyä näkyviin enemmän.

 

U

Kun työ on valmis, päättele lanka pujottamalla se valmiin kudoksen ja levyn väliin.

 

20160411_160204

Työ on valmis!

Mikä ihmeen Kokenein käsin -blogi?

18.4.2016 - Kirjoittanut

Käsityönopettaja ja peruskoulu, opetussuunnitelmat ja iltakurssit työväenopistolla, tuttuja juttuja! Vaan entäpä käsityönopettaja vanhustyössä? Käsityöammattilaisen toimintakenttä laajenee nykyisin yhtenään tehden uusia aluevaltauksia niin opetustapojen, -ympäristöjen kuin kohderyhmienkin suhteen. Yksi käsityönopettajille hiljalleen avautuva kenttä on työskentely vanhusten parissa. Uusien opetuskontekstien haltuunotto ei aina kuitenkaan ole täysin mutkatonta, sillä toimiminen esimerkiksi juuri vanhusten parissa edellyttää käsityöosaamisen lisäksi ymmärrystä vanhuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten toimintakykyyn vaikuttavista sairauksista.

Tämän blogin tarkoitus on tukea käsityönopettajia (sekä muita käsityöammattilaisia) moniammatillisessa yhteistyössä, käsitöiden ja vanhustyön yhdistämisessä. Yhteistyön helpottamiseksi haluamme tämän blogin kautta tarjota mm. pienen vanhustyön sanaston, ajatuksia opetuksellisesta otteesta koulukontekstin ulkopuolella, tietoa yleisimmistä muistisairauksista sekä suuntaa-antavia ideoita vanhuksille soveltuvista käsitöistä.

Blogin taustalla on Helsingin yliopiston käsityönopettajaopiskelijoiden ainedidaktinen kehittämisprojekti sekä keväällä 2016 toteutettu harjoittelujakso muistisairaiden palvelukeskuksessa.