Metsänneidot ja menniäiset

Roolivaateprojekti  Elina Hyvärinen

kevät 2013

17.2 Vihdoinkin pääsin ompelupuuhiin! Aloitin tammikuussa roolivaateprojektin. Touhu etenee verkkaisaan tahtiin. Ideoita on pyöritelty mielestä paperille piirroksina, tarinoina ja lauluina. Kankaat on taiottu vanhoista lakanoista värjäämällä. Ensimmäinen vaatekappale valmistui tänään ja tekijä on tyytyväinen. Kädet sauhuavat jo seuraavan osan valmistukseen. Kangas on kuivumassa maalauksen jäljiltä. Hiljaa hyvää tulee...

19.2 Taas uusi vaatekappale valmiina. Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Pieni on kaunista – kuvastaa pukujen ilmettä hyvin. Tarkoituksena on valmistaa kestäviä, monikäyttöisiä ja yksinkertaisesti puettavia asuja lasten käyttöön kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Yksinkertaisuus korostuu myös asujen valmistuksessa. Siksi ne valmistuvatkin kätevästi käden käänteessä. Ideat lentävät töitä valmistaessa niin lujaa, että ajatus on jo seuraavassa vaateparressa. Maltti on valttia…hosumalla saa vain ratkottavaa. Seuraavaksi ompelen teemaan sopivia asusteita. Värinä on vihreä.

26.2 Taas yksi vaate viittä vaille valmiina! Työnteko on mukavaa ja virkistävää. Samalla ajatukset lentävät ja uusia ideoita syntyy jo ennen kuin edellinen on loppuun asti tehty. Työhuone on kankaiden peitossa ja työpiste aina valmiina. Työhön on siis helppo tarttua. Kangaspinot pienenevät tasaiseen tahtiin. Vanhat lakanat pääsevät hyötykäyttöön.

6.3 Kone on surrannut tasaiseen tahtiin viime päivinä. Tuloksena on kolme hametta ja kahdet housut sekä neljä tuuheaa asustetta. Tällä kertaa teenkin värjäyksen vasta valmiille vaatteille. Idea syntyi vahingossa, kun ryhdyin värjäämään kankaita ja huomasin, että suola oli loppunut. Halusin kuitenkin jatkaa projektia ja päästä pikaisesti ompelemaan. Hoksasin, että jäljellä olevat lakanat olivat erittäin kuluneita, joten kaikkea kangasta ei voinut käyttää, eikä siis väriainettakaan kannattanut niihin tuhlata. Koska värjään vaatteet valmiina, voin tehdä niihin kuvioita solmubatiikilla. Näin saan taas kokonaisuuteen uudenlaista ilmettä. On jännä huomata, miten tehdessä syntyy ideoita, joita ei tulisi suunnitteluvaiheessa ajatelleeksikaan. Sekin on hyvä, ettei jää jumittamaan tilanteisiin, vaan keksii aina avaimen ongelman ratkaisemiseksi. Tämähän pätee elämässäkin. =) Nyt suola on hankittu ja seuraavaksi solmuja sitomaan...

15.3 Sormet syyhyävät jo halusta päästä näpertämään lisää. Edellisestä ompelutuokiosta on jo vierähtänyt tovi. Välillä aikaa menee valmisteluihin, kuten kankaiden silittämiseen ja leikkaamiseen. Niin ja onhan se työpisteen siivoaminenkin välillä ihan hyvä ratkaisu. Nyt kankaat ovat siisteissä pinoissa ja suojapeitteiden alla. Työtuoliin on mukava taas istahtaa, kun pölypilvi ei varjosta koko huonetta. Hyvät yöunet takaavat varmat otteet ja siistin työjäljen. Huomenna on taas uusi päivä ahertaa projektin parissa.

18.3 Nyt valmiina on kolme hametta ja kahdet caprihousut vihreiksi värjättynä. Enää tarvitaan vain kuminauhat vyötäröille kiristämään. Tosin batiikkikuviot jäivät tällä kertaa väärin valitun langan mukana pesukoneen uumeniin. Sen sijaan vaatteista tuli metsän vihreitä. Värijälki on tasainen ja hyvä. Se on pääasia. Kankaiden värjääminen on kyllä jännää puuhaa. Koskaan ei voi tietää lopputulosta aivan tarkalleen ja yllätys on tekijällä vastassa pesukoneen pysähdyttyä. Säärystimetkin ovat saaneet jo hapsuja ja ompeleita kuoseihinsa. Projekti valmistuu hyvää vauhtia.

19.3 Ensimmäinen roolivaatekokonaisuus, kuusineidon mekko, on viimeistelyä vaille valmis. Kuusipuku on monikäyttöinen mekko, jota voi halutessaan käyttää vaikka joulujuhlaesityksissä. Tämä puku saa ensiesityksensä peikkotarinassa, jonka tapahtumapaikkana on kuusimetsä. Mekon helma on ommeltu kuusenoksia muistuttavaan malliin. Oksien väliin jää tiukkoja kulmia, jotka saattavat purkaantua pesussa. Ne pitää viimeistellä tarkasti. Käsin ompelu on hidasta, mutta samalla rentouttavaa puuhaa. Sitä voi tehdä vaikka musiikkia kuunnellen ja ajatukset lepäävät.

24.3 Vaatteet ovat viimeistelyä vaille valmiit. Vain yksi osa erään roolin vaatekokonaisuudesta on aloittamatta. Näytelmän teksti valmistui tänään. Asut pääsevät keväällä estradille. Nyt projekti hiljenee taas hetkeksi.

31.3 Tänään sain valmiiksi liudan säärystimiä ja uuden mekon. Mekko valmistui käden käänteessä, kun mieli teki ommella jotain helppoa. Onpahan taas yksi vaate lisää kokonaisuuteen. Saapa nähdä kuinka monta vaatetta kevään aikana vielä valmistuu, kun en malta jättää kaikkia uusia ideoita toteuttamatta. Aurinkoneidon puku houkuttelisi lisätä projektiin. Kangaskin löytyisi jo varastosta. Ehkäpä toteutan sen vielä viimeisenä pukuna. Onneksi näytelmän esitysajankohta on jo sovittu, joten projekti ei voi rönsyillä loputtomiin.

15.4 Nyt Roolivaateprojekti on valmis. Puvut ja asusteet on viimeistelty. Toki aina voisi tehdä enemmän ja ilmettä muokata monella tavalla, mutta jossain vaiheessa on laitettava piste lopetuksen merkiksi. Tänään näytelmä sai ensi askeleensa ja harjoitukset pääsivät käyntiin. Tällä viikolla lapset saavat kokeilla pukuja päällensä ja esiintyminen on vapun tienoilla. Lumikin on tällä sademäärällä varmasti siihen mennessä sulanut. Silloin on hyvä ottaa ensi askeleet kesää kohti ja kurkata, mitä kummaa metsässä tapahtuukaan.

2.5 Roolivaatteet saivat ensiesityksensä tänään ohjaamassani näytelmässä Peik-poika lähtee maailmalle. Esitys meni hyvin ja kokonaisuus oli kaikin puolin onnistunut. Nyt voi tekijä hymyillä ja kätkeä sydämeensä kultaisen muiston matkan varrelta.

Puvut metsän kätköissä

Lehdekäs

Satumetsän uumenissa, syvällä kuusten katveessa, tuo neito vihreä asustelee. Lehdekäs hän on nimeltään.

Öisin neito kohottaa lehtisiipensä, laulaa kaunista tuutulaulua ja metsänkulkijoita suojelee.

Kuusineito

Satumetsän kaunein neito Kuusineito nimeltään on.

Menniäiset

Saattaapi kulkija matkallaan hämmästyä noita otuksia pieniä möngertäviä. Pientä kiusaa ne tahtomattaan aiheuttaa, peloissaan tunkeilijoita härnäävät. Ne ystäviksi muuttuvat, kun antaa niiden itse tutustua. Nuo otukset vihreälahkeiset ovat menniäisiä metsän uumenista.

Tässä menniäisneito korkeuksiin katseensa kohottaa.

Menniäispojan asussa housun puntit repsottaa.

Valokuvat: Ville Nordman 2013